HISTORIA

Hammaslahdessa on asuttu ainakin vuodesta 1500, jolloin kylässä oli yksi talo. Nimensä Hammaslahti on saanut läheisen samannimisen lahden mukaan. Hammaslahden kylän vanhin osa on sijainnut Sintsonlammen ympärillä.

Teollisuutta Hammaslahteen tuli ensimmäisen kerran vuonna 1769, kun kruununvouti Gabriel Wallenius perusti Nivanjokeen maakunnan ensimmäisen hienoteräisen vesisahan.

Hammaslahden kehitys sai uuden vaiheen kun Hammaslahden läpi vedettiin Karjalan rata, joka valmistui vuonna 1894. Hammaslahden asemarakennus rakennettiin samaan aikaan kun rata valmistui. Asemarakennus paloi 1921, mutta se rakennettiin uudestaan seuraavana vuonna.

Hammaslahden taajamasta tuli Pyhäselän kunnan keskus vuonna 1925, jolloin Pyhäselkä itsenäistyi Kiihtelysvaarasta. Hammaslahden kylä kehittyi voimakkaasti, kun Outokummun kuparikaivos aloitti toimintansa vuonna 1973. Kaivos lopetti toimintansa vuonna 1986.

Kun Pyhäselän kunta liitettiin Joensuun kaupunkiin vuonna 2009, Hammaslahdesta tuli kaupunginosa ja Pyhäselän palvelupisteen paikka.